Kimppaliittymät

Samassa taloyhtiössä asuvat henkilöt voivat hankkia yhdessä ns. kimppaliittymän, jossa useampi liittyjä jakaa yhden paikallisyhteyden (ja sen kustannukset) keskenään.

Kimppaliittymän etuja ja haittoja:

• Tekninen liittymismaksu peritään ainoastaan kerran jokaista runkosolmuun liitettävää paikallisyhteyttä kohden.
• Paikallisyhteyden kuukausimaksu (Elisa:lle) jakautuu kimpan jäsenille yhteisesti.
• Kimpan puoleisessa päässä tarvitaan "oma pieni runkosolmu", jonka ylläpito ja pystyttäminen vaativat a) aikaa, b) osaamista ja c) rahaa...
• ...mutta sen ylläpito voi olla erittäin palkitsevaa.

 

Kimppaliittymän toteutus

Jotta kimppaliittymä voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti taloyhtiössä, tarvitaan taloyhtiön (hallituksen) suostumus siihen, että talon sisäistä puhelinkaapelointia voitaisiin käyttää taloon perustettavan datajakamon ja asuntojen välisiin yhteyksiin.

Kaapelointi

Yhdistyksen solmusta tuleva paikallisyhteys päätetään datajakamoon (tunnetaan nimellä talojakamo).

Yhteys talojakamosta asuntoon kytketään puhelinkaapelissa olevilla vapailla pareilla. Kaapelissa on yleensä ainakin kolme paria (vaihtelee, on syytä tarkistaa), joista asunnon puhelinliittymä käyttää yhden ja datayhteydelle käytetään kaksi. Asunnossa siis voi olla käytössä korkeintaan yksi puhelinliittymä, jotta datayhteys voitaisiin toteuttaa tällä tekniikalla.

Yhteys talojakamon ja asunnon välillä on 10 Mbit/s. Asunnossa datayhteys kytketään asukkaan valitsemaan puhelinrasiaan.

Mikäli asukas haluaa liittää verkkoon useampia koneita, asukas haaroittaa seinärasiasta tulevan verkkoyhteyden kytkimellä tai hubilla, ja kaikki koneet kytketään tähän hubiin/kytkimeen.

Vertailun vuoksi: Esim. Soneran ratkaisussa yhteys asuntoon tuodaan HomePNA-tekniikalla. Siinä data siirretään asuntoon tulevalla, olemassaolevalla puhelinkaapelilla. Yhteys asuntoon on valmis kun puhelijakamossa on tehty tarvittavat kytkennät. Palvelun tarjoaja tekee kytkennät ja hankkii sekä ylläpitää tarvittavat laitteet talojakamossa. Taloyhtiö voi myös itse hankkia HomePNA-reitittimen, verkkokauppa.com:ssa esim. Zyxel PES-1014 HomePNA-kytkin (14 asuntoa) maksaa <850 euroa. Yhteys asunnon ja talojakamon välillä on 1 Mbit/s. HomePNA-tekniikka siis eliminoi talojakamon ja asuntojen välistä uudelleenkaapelointitarvetta.

Talojakamoon tarvitaan

• modeemi
• reititin (ei pakollinen käytettäessä G.shdsl -modeemeita)
• kytkin: 8-porttinen, hinta verkkokauppa.com:ssa on ~100 euroa
• palomuuri / talopalvelin, jos sellainen halutaan: PC kelpaa, käyttöjärjestelmäksi laitetaan joku vapaa (Linux, FreeBSD, ...)
• kytkentäpaneeli, hylly, sähköä
• kulkuoikeus (avain) tekniikasta vastaavalle

 

Miksi infra kannattaa rakentaa itse?

Taloyhtiön sisäinen tietoverkkokaapelointi nostaa taloyhtiön arvoa.

Infrastruktuurin olemassaolo ei sido yksittäiseen operaattoriin. Kaikki hankitut laitteet ovat omia, ja niiden käytöstä voidaan tehdä päätökset itsenäisesti. Vastapainona tulee vaatimus että mahdollisten palvelinten ja kytkinlaitteiden ylläpito pitää pystyä hoitamaan itse. Ylläpitotyö voidaan myös ulkoistaa, mutta silloinkin päätäntävalta jää itselle.

Talon oma palomuuri on osa talon infrastruktuuria. Se suojaa ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä vastaan sellaisia koneita, jotka piilotetaan sen takana olevaan verkkoon. Tästä piilottamisesta seuraa, että koneita vastaan ei voida hyökätä ulkoa, mutta samalla niissä ei voida tarjota ulkopuolisille tarkoitettuja palveluja (esim. www, sähköposti). Tällaisten palvelujen tarjoamista varten palomuuriin määritellään usein ns. demilitarisoitu (harmaa) vyöhyke, johon liitetään ko. palvelimet.

Oma sähköpostipalvelin ei ole välttämätön, sillä Kotiverkkoyhdistys tarjoaa myös sähköpostilaatikoita riittävästi jokaiselle ruokakunnalle. Talon asukkaiden harrastuksiin liittyvien tai hallituksen sähköpostilistojen ylläpitäminen olisi jonkin verran helpompaa omassa sähköpostipalvelimessa. Henkilökohtaista www-sivutilaa saa myös yhdistyksen palvelimelta, senkään takia talon oma palvelin ei ole välttämätön; taloyhtiön omat www-sivut sopisivat luontevammin talon omalle palvelimelle. Omalle palvelimelle voitaisiin harkita/kehittää myös jotain kiinteistöhallintaan liittyviä palveluita tms. Kaikki ajateltavissa olevat palvelut voidaan toteuttaa yhdessä koneessa.

 

 

Alueverkot

Kotiverkkoyhdistyksen verkko on esimerkki alueverkosta. Olemme laatineet kiinteiden yhteyksien toteutuksesta lyhyen kuvauksen, joka esittelee, millaisia asioita oman alueverkon toteutamisessa pitää ottaa huomioon.

Linkkejä muihin alueverkkoihin

• Sateentiellä Espoon Tapiolassa on oma alueverkko , josta on Juha Tuomalan kokoamaa himapiuha-aiheista tietoa.
• Jari Arkko, jar@iki.fi, http://www.iki.fi/jar on ilmoittanut olevansa kiinnostunut etsimaan Kauniaisten seudulta halukkaita verkkoyhdistyksen perustajia.
• Hannu Johansson, hj@iki.fi, http://www.iki.fi/hj/, kertoo etsiskelevänsä Porista mahdollisia kiinnostuneita vastaavaan projektiin, tarkemmin lähinnä Itä-Porin suunnilta.
• Helsingin Alueverkkoyhdistys on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka pyrkii tarjoamaan ilmaista alueellista tiedonsiirtoa.